Monenlaisia harjoittelupaikkojen ohjaajia...

¡Buenas noches!

Täällä taas aika vierähtänyt nopeasti eteenpäin. Vieraita on käynyt täällä Aurinkorannikolla viikko toisensa perään enkä ole ehtinyt kirjoitella tänne blogiin mitään. Ajattelin kirjoittaa tällä kertaa siitä, kuinka harjoittelupaikkojen ohjaajat voivat olla todella erilaisia. 

Olen tehnyt sosionomiksi opiskellessani parhaillaan suoritettavan harjoittelun lisäksi yhden harjoittelun. Opintoihini kuuluvan ensimmäisen harjoittelun sain hyväksiluettua työkokemuksellani. Aikaisempaa tutkintoa opiskellessani suoritin kolme harjoittelua. En siis voi sanoa, että olisin ollut harjoitteluissa paljon, mutta mielestäni jo sen verran, että niistä voin jotain kirjoittaa. Ja tuntuu siltä, että varsinkin harjoittelun ohjaajista on jo monenlaista kokemusta. Tarkoitan siis tällä harjoittelupaikalla olevaa ohjaajaa enkä opettajaa, joka ohjeistaa harjoittelua omalta koululta käsin. :)

Harjoittelussa on aina omat positiiviset ja negatiiviset puolensa. Tarkoituksenahan on mennä oppimaan uutta ja näkemään sitä käytännön työtä. Koulussa opiskelemme teoriaa, jota sitten menemme harjoitteluun harjoittelemaan. No...mistähän sitä aloittaisi...
En halua millään tavalla luokitella tai eritellä harjoittelupaikkoja ja niissä toimineita työntekijöitä, jotka ovat olleet harjoittelun ohjaajiani, joten olen kerännyt itselleni hyvän harjoitteluohjaajan piirteitä. Parhaillaan käynnissä olevan harjoitteluni ohjaaja on nimittäin tuonut tähän listaan paljon niitä hyviä piirteitä. Listan tarkoituksena on, että sieltä voi poimia itselleen ideoita, kuinka sitten tulevaisuudessa ohjata uusia opiskelijoita - aina voi kehittää itseään!

Avomielisyys uusien asioiden suhteen on aina plussaa. Olen huomannut, että mainostan huomaamattani hyväksikoettuja pelejä/leikkejä/asioita, jolloin olisi kiva, että ohjaaja ottaa ne vastaan ilomielin ja kyselee lisätietoja. Harjoitteluista ei jää mitään koskaan käteen, jos ennalta jo tietää, ettei niitä uskalla missään uudessa paikassa kokeilla. Tähän liittyen kuuntelevaisuus kuuluu ohjaajan hyviin piirteisiin. Ohjaajalle voi puhua kaikesta eikä puhumisia tuomita. Olisi siis kiva, että tilanteissa ollaan aidosti läsnä.
Kuuntelun lisäksi on kiva, jos harjoittelijaa tsempataan tekemisessä. Täystyrmäys tai ikävät ilmeet jonkin ohjauksen kohdalla saavat harjoittelijan olon todella epämiellyttäväksi ja tällä usein varmistetaan se, ettei harjoittelija haluakaan sitten muuta ohjata tai näyttää.

Yksi tärkeimmistä asioista on palautteen antaminen sekä vastaanottaminen. Tämä palautteen antaminen ja vastaanottaminen pätevät sekä harjoittelijan että ohjaajan kohdalla. Jos ohjaaja ei osaa antaa minkäänlaista palautetta, ei voida olettaa, että harjoittelija kehittyisi millään tasolla. Usein ongelmana on se, että ohjaaja antaa harjoittelijalle positiivista palautetta ja saattaa sanoa väliin jotakin negatiivista, mutta ei ehkä osaa perustella tätä palautetta. Siksi olisikin hyvä, että ohjaaja osaisi antaa harjoittelijalle kehittävää palautetta hyvin perusteluin. Tällöin harjoittelija osaisi hoitaa homman hieman eri tavalla, mutta hänelle ei jäisi palautteen annon jälkeen oloa, ettei osannut mitään. Negatiivisista kommenteista kun tuppaa jäämään usein vain ikävä olo.
Usein unohdamme sen, että myös harjoittelijat voivat antaa palautetta ohjaajalle koko harjoittelun lopuksi. Palautteen ei tarvitse olla sivun mittainen, vaan esimerkiksi pelkkä "kiitos" riittää! :)

Tässä mielestäni tärkeimpiä ohjaajan ominaisuuksia. Toki listaa voisi varmasti vielä jatkaa, mutta näistä on hyvä lähteä liikkeelle. Monille ohjaajalle nämä piirteet kuuluvat jo luonteeseen eikä niitä siis tarvitse sitten erikseen reenata...ihailtavaa!

¡Adios!